URITUKUNA LLANK´AYMAN YANAPAQ RINKU
Juk pachaqa, Lukuza urqupi, niraq p´unchawyamusaqtin laqhallapi iskay uritukuna wakichikusanku karu llaqtaman phawanankupaq.
Juk nin urituptaqa sutin kasqa q`illu uma, juk nin patataq puka uma kasqa.
Chantataq uritukunaqa jinata chaqwarisanku:
¿Maymantaq risunchikri? tapurisqa uritu q´illu umuqa.
Karu llaqtaman, tata Toribiop wasinman. kutichisqa, uritu puka umaqa.
Niraq p´unchawyamusaptin allin kusikuywan uritukunaqa phawayta qallarisqanku.
Siwispa janaqpachamanta qhawarimuchkanku, chantaqa
juk nin utituqa tapurisqa: ¿may q´inchus tata Toribiop wasinqa?
Uritu q´illu umaqa urata qhawaytaman jinata qhaparisqa: Jaqay tata Toribiop wasinqa.
Uritu puka umataqri jinata kutichisqa: jaqay tata Toribioqa.
Suqta phani chunka phichqa chininiyuq p´unchaw kasaqtin. Tata Toribioqa wallpakunaman, yuthukunaman, juq`urikunaman, uritukunaman imaqa, mikhunata qarasasqa. Chantataq
uritukunaqa sacha pataman chayantawan, jinata
parlamuchkanku:
Allin p`unchaw tata Toribio.
Tata Toriobioqa umanta kuyuchispa, uritukunataqa jinata tapurisqa:
¿Qamkunari, maymantataq jamusqankichik?
Lukuza urqumanta, yanapaq jamusayku, nispa. kutichisqanku urutukunaqa.
Waliq, juraq`amuychik, achkha ruwana kachkan, nisqa tata Toribioqa.
Chay p`unchawmanta pacha tata Toribiotaqa, iskaynin
uritukunaqa laqhalaqhamanta pacha yanapaq kasqanku nin. Wasita pichayta, p´isqukunaman mikhunata qarayta ima. Tukuytawantaq chakraman yanapamuq rik kasqanku.
Tukuy runakunatapis uritukunaqa allintapuni napaykuq kasqanku.
Tata Toribio, Uritukunawan imaqa sumaqtapuni kawsakuq kasqanku nin.
YACHANA TIYAN
"ÑUQANCHIK SUMAQTA KAWSANAPAQ YANAPAYTA, LLAMK´AYTA IMA YACHANA TIYAN" .
RESUMEN: LOS LORITOS VAN A AYUDAR A TRABAJAR
Una vez, en el cerro de Lucuza, antes que amanezca estaban dos
loritos preparándose para volar muy lejos.
Los loritos eran de cabeza roja y cabeza amarilla y volaban silbando, cantando en dirección de la casa de Don Toribio.
Cuando eran las 6:15 de la mañana, Don Toribio estaba dando de comer a las gallinas, perdices, torcazas y loritos. Y desde la punta de un árbol, los loritos le saludaron y le dijeron que venían a ayudarle
y a trabajar con él.
Y desde ese día los loritos trabajaban con él, barrían la casa, daban de comer a las aves; luego iban a ayudar a la chacra.
Los loritos eran muy educados y saludaban a todas las personas.
Don Toribio y los loritos, dicen que vivían muy bien.
"PARA VIVIR BIEN DEBEMOS APRENDER A AYUDAR
Y A TRABAJAR"
ALLIN PARLANAPAQ, ÑAWINAPAQ IMA, QHICHWATA YACHAY
(Para hablar y leer bien, aprende quechua)
INTI WATANA (Reloj)
Phani = Hora
Chinini = Minuto
Ch´ipu = Segundo
8:00 Pusaq phani k´aq
8:05 Pusaq phani phichqa chininiyuq
8:10 Pusaq phani chunka chininiyuq
8:15 Pusaq phani chunka phichqa chininiyuq
8:20 Pusaq phani iskay chunca chininiyuq
8:25 Pusaq phani iskay chunka phichqa chininiyuq
8:30 Pusaq phani kimsa chunka chininiyuq
8:35
9-25
8:40
9-20
8:45
9-15
8:50
9-10
8:55
9-05
9:00 Jinq´un phani k´aq