PHICHITANKAP NAPAYKUYNIN
Juk pacha, lucuza sach´asach´api kasqa nin, juk phichitanka, payqa phinkispa, phawaspa ima, tukuy pisqukunata niraq p´unchawyamusaptin napaykuspa puriq kasqa.
k´acha ch´aqwayninqa karuman uyarikuq nin:
- Allin p´unchaw chiwalu.
- Allin p´unchaw uritu.
- Allin p´unchaw yuthu
- Allin p´unchaw urpila
Jinata napaykuq kasqa, wakin pisqukunaqa allinllata kutichik kasqanku, wakintáqri mana allintachu kutichik kasqanku.
Chiwaluqa jinata qhapariq kasqa:
Chiykay kaymanta millana phichitanka.
Uritutaq p´atayta munaspa phawaykusqa.
Yutupis jinata ch´aqwarisqa:
Ima allin p´unchaw kanqari, nima kanchu mikhunapaqpisqa,
waqtataq jukta japiytawan mikhuchikusawaq.
Chantataq phichitankaqa, phinkispa, phinkispa papa chakra ukhuman chinkaykapusqa.
Papa chakrapiqa, Tata Jacintoqa jallmaykusasqa. Phichitankata rikuytawantaq, jinata tapurisqa:
¿Phichitanka kunan p´unchawmanta pacha jallmayta
yanapawankimanchu?
Phichitankaqa: waliq yanapasqayki, nisqa
Chaymantaqa, Tata Jacintoqa machkha surk´akunatachus
jallmananta rikuchisqa.
Kimsa p´unchaw junt´ata, Phichitankaqa runapis kanman jina papa yurakunataka jallmaykusqa tukunankama. Tukuspataq Phichitankaqa jinata parlaykusqa:
Tata Jacinto, anchata yupanchayki, pachi llamk´ayta
quwasqaykimantaqa.
Tata Jacintoqa phichitankata uqharispa, nisqa:
K´acha písqucha kanki, chayrayku kay kimsa riwu wayaqakunata apakuy, chayta mikhuspa sumaqta kawsakunki.
Phichitankaqa allin kusisqa wasinman wayaqakunata
astakapusqa.
YACHANA TIYAN
"SUMAQ KAWSAY KANANPAQ, NAPAYTA, YUPAYCHAYTA IMA YACHANA TIYAN"
RESUMEN: EL SALUDO DE LA PHICHITANKA
Una vez, en el bosque de Lucuza había una Phichitanka, que antes que amaneciera caminaba y volaba saludando a todas las aves, y su saludo se escuchaba a lo lejos:
- Buenos días chiwalu.
- Buenos días loro.
- Buenos días perdiz.
- Buenos días paloma
Pero algunos pájaros se molestaban con él. Y la Phichitanka saltando, saltando se entró a un cultivo de papa.
Don Jacinto se encontraba aporcando el cultivo de papa y al ver a la Phichitanka le preguntó:
¿Desde hoy me puedes ayudar a aporcar?, la Phichitanka aceptó.
Don Jacinto le indicó a la Phichitanka los surcos que debía aporcar. Y durante tres días la Phichitanka como si fuera una persona humana aporcó el cultivo de papa. Una vez concluido habló:
Don Jacinto - le dijo- le agradezco por el trabajo.
Don Jacinto levantando a la Phichitanka le dijo:
Eres un buen pajarillo, por eso, para que comas y vivas bien llévate estas tres bolsas de trigo.
La Phichitanka muy contenta trasladó las bolsas de trigo a su casa.
"PARA VIVIR BIEN DEBEMOS APRENDER A SALUDAR Y A RESPETAR"